tiistai 11. elokuuta 2015

Hääjuoma Louhisaaresta: tee se itse!

Päätin kokeilla omatekoisen juoman lisäämistä morsiustiimini makutestiin. Idea tuli ihan yhtäkkiä, enkä ollut koskaan ennen tehnyt tätä juomaa. Lehdetkin käytiin poimimassa koiralenkin aikana naapurien pensaista. Silti kaikki sujui loistavasti, ja tämä Marttojen Kesäkirjan ohjeen mukaan tehty Louhisaaren juoma voittikin raadissani makutestin!

Hiukan kuin mehua, muttei kuitenkaan. Tässä ohje helppoon, halpaan ja hyvään alkoholittomaan hääjuomaan:

LOUHISAAREN JUOMA



5 l vettä
4 l mustaherukanlehtiä
25 g sitruunahappoa
500 g sokeria
(kivennäisvettä)







1. Kuumenna vesi kiehuvaksi. Kaada
se huuhdeltujen herukanlehtien
päälle. Lisää sitruunahappo
ja sekoita. Peitä astia kannella ja
anna juoman tekeytyä 12 tuntia.


2. Siivilöi lehdet pois sideharsokankaan
läpi. Lisää sokeri.


3. Juoma on heti valmista. Voit
laimentaa makeutta kivennäisvedellä.
Juomaa voi käyttää juomasekoituksiin
ja pakastaa.


Juoma on täysin väritöntä.

Käytännön vinkkeinä, sitruunahappoa myydään apteekeissa (n. 2 € / 100 g). Samoin kolmioliinoja, jotka ovat tosi hyviä siivilöintiapuna. Juoma kannattaa tarjota erittäin kylmänä, ja kivennäisveden lisäämistä kannattaa harkita tarkkaan - kuplat vaikuttavat yllättävän paljon juoman makuun.

Meillä parhaaksi yhdistelmäksi todettiin kuiva rosé-kuohuviini ja Louhisaaren juoma. Viini toi juomaan kivasti kuplaa ja väriä, mutta molempien maku tuntui silti sekoituksessa. Kuohuviinin kuivuus myös taittoi kivasti Louhisaaren juoman makeutta, jolloin sitä pystyi juomaan myös jo vähän lämmenneenä. Sekoitussuhteeksi riittää naurettavan pieni tiraus viiniä isoon määrään juomaa, jotakin 1/8 ja 1/3 väliltä. Oman maun mukaan.

Meillä tätä yhdistelmää saatetaan nähdä hääboolin muodossa.

sunnuntai 9. elokuuta 2015

Häästartti

Harjoituskattaus. Illan edetessä pöydän siisteys hiukan kärsi, mutta tunnelma tietysti kohosi samaa vauhtia!

Ensimmäinen kokoontuminen hääasioissa on nyt takana, ja täytyy sanoa, että oli ihan superhauskaa! Vakuutuin taas kerran siitä, että mulla on paras kaaso ja parhaat kaverit / sukulaiset maailmassa :) Vaikka kaikki eivät päässeet paikalle, saatiin tälläkin porukalla pistettyä kunnolla hösseliksi.

Kutsuin näitä illanistujaisia häästartiksi, koska pyysin paikalle ison joukon porukkaa, en siis pelkkiä kaasoa ja siskoja tms. Tarvitsinkin laajan makuskaalan mielipiteen, sillä illan tärkein tavoite oli päättää, mikä meille tulisi alkumaljaksi häihin. Lisäksi oli maisteltavana pari valko- ja punaviiniä, jos niistä löytyisi suosikki.

Ja kyllähän sieltä löytyi, tosin hauskasti ihmisten mielipiteet olivat välillä täysin vastakkaisia.
Esimerkiksi makutestin voittaja, muilta parhaat arvosanat kerännyt Louhisaaren juoma sai ainakin yhden meistä niskakarvat pystyyn.

Iltaan mahtui myös hääpuvun esittelyä (perhoskoira ja isäntä lähtivät taktisesti lenkille tämän ohjelmanumeron ajaksi ;] ), kenkäprobleeman pohdintaa ja yleistä häiden to do -listan läpikäymistä. Käsittämättömän paljon saatiin myös hoidettua ihan puolivahingossa siinä viinien maistelun ohessa; esimerkiksi A löysi nuotit tulevaan häävalssiimme ja sai annettua ne bändimme jäsenelle, joka sattui kuulumaan kutsuttujen listalle. Ihan mokkana vaan, kuten minun tuleva kälyni on joskus pienenä asian ilmaissut.

Tuli myös samalla testattua pöytäkoristelua. Totesin, että omena-nimikyltit olivat ehkä paras idea ikinä, samoin pidin kovasti kauniista lasipulloista kukkamaljakkoina. Niitä siis keräillään meidän (ja tuttujen) talouksissa tästä eteenpäin hyvin aktiivisesti!

Illan aikana jaettiin paljon hyviä ideoita, ja sain taas lisää puhtia hääsuunnitteluun. Kiitos kaikki te ihanat, jotka olitte hengessä mukana! Tulevan morsiamen stressitaso laski taas huomattavasti maltillisemmalle tasolle. Kiitos <3

torstai 6. elokuuta 2015

Väriteema

Minusta tuntui, että täytyy nähdä kaikki suunnittelemani värit vierekkäin. Olisihan se ollut ihan mahdollista, etteivät ne sopisikaan yhtään yhteen. Niinpä rakentelin tänään tämmöisen väriteemakartan :) Musta (liitutaulu) unohtui lisätä mukaan, mutta eihän se virallisesti mikään väri olekaan.

Tässä siis meidän häiden väriteema ihan kuvaksi asti muutettuna:






Siinä siis shampanja, raikas vihreä, juutinruskea ja (luonnon)valkoinen (+ se puuttuva musta) yhdessä rivissä.


Huuuh... miten voikin jännittää näin paljon?
Eikä nyt ole kyse siis hääpäivän jännityksestä :D Olen kutsunut huomenna kaason, siskot ja kavereita "häästarttiin", jonka tarkoituksena on päästää kaikki mukaan häähumuun, ja samalla kertoa hiukan, että missä vaiheessa meidän suunnittelussa mennään. En ole kuullut, että kukaan muu olisi pitänyt ihan näin isoja illanistujaisia hääteemalla ennen suurta päivää, mutta koin tämän fiksuksi vedoksi, kun nyt olen jotenkin (vahingossa?) päätynyt olemaan se kaveripiirin ja suvun ensimmäinen, joka järjestää häitä.

Samalla saadaan toivottavasti joitakin mielipiteitä juhlien ruokajuomista ja alkumaljoista. Ainakin olen varautunut raadin saapumiseen hankkimalla muutaman pullon jääkaappiin viilenemään.

Toivottavasti kaikki menee hyvin <3

- Veera

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Kynttilät eli hääpaikan koristeluideoita 2

Jatkan suoraan siitä, mihin edellisessä tekstissä jäin -  siis pöytien koristelusta. Meillä on melko myöhäinen siunaaminen, mikä tarkoittaa, että häitämme tullaan tanssimaan pitkälle pimenevään kesäyöhön. Mikäpä loisi paremmin tunnelmaa hämärään kuin kynttilät? Minusta valkoiset ovat kivoimpia, mutta kattaukseen saa kieltämättä helposti väriä valitsemalla värikkäät kynttilät.

Onneksi juhlapaikallamme on lupa polttaa ihan oikeaa liekkiä. Kaikkiallahan se ei sovi. Tämä tekee kuitenkin meidän häähankinnoistamme huomattavan edullisia, tai ainakin helppoja, verrattuna ledkynttilöihin.

Minusta prameat kyntteliköt ovat aina olleet ihania, samoin lasiset, korkeat kynttilänjalat. Niissä palavat korkeat kruunukynttilät luovat jotenkin sellaista tarunomaista loistoa, jota näkee Disney-elokuvissa. Tai näin minä asian koen...

Tätä tarkoitan.

Fakta kuitenkin on, että meillä ei taida olla varastoissa niin montaa samanväristä ja edes etäisesti samantyylistä kynttelikköä, että saisimme tällaisen edes jokaiseen pöytään. En tosin ole vielä käynyt tarkistamassa kaikkien sukulaisten varastoja, mutta noh, oletan että ylimääräisiä hopeakynttilänjalkoja on aika vähän. Eikä taida olla varaa myöskään hankkia uutena puuttuvia, vaikka mielelläni ottaisinkin häiden jälkeen kotiini pari kivaa kynttelikköä pimeitä syysiltoja varten.

Olen viime aikoina, tarkemmin sanottuna juuri eilen, alkanut pohtia kellukynttilöitä. Ne olisivat paloturvallisempia kuin tavalliset, ja niillä saa hienoja asetelmia pöytiin. Ne toimivat (näköjään, Pinterestin kuvien perusteella) erityisen kivasti peilin päälle asetettuina.



Meillä ei ole myöskään korkeita lasiastioita, joten pulmia on tässäkin asiassa. Onneksi suloisia, kekseliäitä ja hauskoja ideoita on muitakin, mitä tulee kynttilöihin! Esimerkiksi seuraavat kynttilätelineet voisivat hyvinkin tulla meidän häidemme koristeiksi.



Mikä näistä olisi paras?
Tykkään niin paljon kynttilöistä, että lopputulos taitaa olla sekoitus useampaa erilaista kynttilää ja kynttelikköä. Tuskin se ainakaan haittaa ketään, kunhan pöydissä on koristeiden lisäksi tilaa myös syömiselle ja seurustelulle...

Kaikki kuvat Pinterestistä.


En ole vielä lopettanut, mutta eiköhän tämä kynttiläaihe riitä jo tältä illalta :)

Bonne nuit kaikille!

Veera

Omppuja! Eli hääpaikan koristeluideoita 1

Koska isoimmat jutut (kirkko, hääpaikka, catering) on jo suunniteltu, olen siirtänyt hääsuunnitelmien painopistettä pikkujuttuihin. Täytyy sanoa, että näiden asioiden suunnitteleminen on paljon hauskempaa kuin noiden aiemmin mainittujen, elämää suuremmilta tuntuvien valintojen tekeminen!

Tänään vuorossa suunnitelmia hääpaikan koristeluun liittyen. Ja niitähän riittää :)

Kuten olen kai jossain jo maininnut (?), meillä kaksi tulevaa opettajaa saavat toisensa hääpäivänä. Haluan, että tämäkin puoli meistä tulee jotenkin näkyväksi häiden koristeissa. Mutta mikä tekee opettajan? Marimekon vaatteita tai huopahelmiä en ajatellut käyttää, mutta vaihtoehtoja riittää vielä.

Oikein kiva, ja paljon kaikenlaisissa häissä käytetty, rekvisiitta joka sopii opettajateemaan on tietysti liitutaulu. Sen käyttömahdollisuudet ovat aikalailla rajattomat, ja erilaisilla kehyksillä liitutaulun saa sopimaan häihin kuin häihin. Myös liitutaulumaalissa piilee melkoisia mahdollisuuksia koristelun kannalta!

flickr.com
flickr.com
Tämä, ja muutkin kuvat ellei toisin todeta, Pinterestin syövereistä.

 Toinen opettajuuteen liittyvä asia voisi olla karttakeppi. En tosin ole vielä keksinyt, miten hyödyntäisin sellaista hääkoristelussa tai ylipäätään häissämme... enkä omista karttakeppejä, joten se siitä.

Kolmantena minun mieleeni tulee omena. Siis se opettajan lahjontaan käytetty väline jostakin kansakoulua edeltävältä ajalta. Itse olen oikea omenoiden suurkuluttaja - omppu päivässä pitää lääkärin loitolla, sanoi oma opettajani alakoulussa, ja hänen neuvoaan seuraan :)
Olen keksinyt ( = löytänyt Pinterestistä) loistavan tavan tuoda paitsi omenoita, myös väriä juhlakattaukseen. Nimilaput! Kas näin:




On ne niin söpöjä. Ja helppoja tehdä itse, eli aina vaan parempi. Tiedän, ettei heinäkuun puoliväli ole vielä kotimaisen omenan sesonkia, mutta ei se mitään. Vieraat saavat terveellistä välipalaa niin halutessaan, ja lisäksi meillä omenanvihreä sopisi hyvin teemaan ja erityisesti A:n lempivärien palettiin. Vähän kyllä haaveilen sellaisesta herästä, kuulaasta punakaneli-omenan vaaleanpunaisesta, mutta katsotaan mitä on saatavilla.

Enempää näitä opejuttuja en ajatellut tuoda häihin, koska meissä on molemmissa paljon muutakin. Ja häät ovat häät. Meidän tapauksessamme tärkein pointti taitaa olla maalaisromanttinen, ekologinen ja luonnonläheinen lopputulos. Siihen mahtuu paljon muutakin, ja kaikesta siitä lisää seuraavassa tekstissä :)

Ciao ciao!

Veera


PS. Olimme sattumalta viikonloppuna 4Tunesin keikalla, jonka jälkeen ehkä kuolen... tai no, ehkä en, mutta ainakin pahasti murehdun, ellemme saa heitä meidän häihin soittamaan! Oli niin hauskaa, ja he ovat kaikki niin hurjan taitavia siinä mitä tekevät!

tiistai 7. heinäkuuta 2015

Häästressin poikanen

Ihanaa kesää kaikille! Kaupungin kirkkojen kellot tuntuvat lyövän jatkuvasti. Näen onnellisesti hymyileviä hääpareja melkein joka päivä työmatkaa polkiessani, ja näky nostaa väkisinkin hymyn omillekin huulilleni. Enää vuosi!

Toisaalta, deadlinen lähestyminen on saanut mieleni pukkaamaan myös astetta epämiellyttävämpiä tuntemuksia. No, nyt on sekin sitten aloitettu.
Nimittäin turhanpäiväisten yksityiskohtien vatvominen keskellä yötä, niin, ettei lopulta saa unta niiden takia.
Tästä se netti yritti varmaan minua varoittaa.


Eilen yöllä pohdiskelin vieraslistaa, häiden budjettia, väriteemaa ja kaikkia tekemättömiä asioita, kunnes onnistuin vahingossa herättämään jo nukkuvan A:n. Olo keveni kun juttelimme hiukan, ja näin aamun jo valjettua täytyy sanoa, että koko tilanne oli vähän hupsu. Jotkut asiat täytyy kai vaan oppia kantapään kautta. Siispä, note to self, ÄLÄ suunnittele mitään häihin liittyvää ainakaan tuntiin ennen nukkumaanmenoa.

Kaiken pahan alku ja juuri on vieraslista. Minullahan on ollut sellainen tehtynä jo melkein puoli vuotta, mutta aloin tarkistaa, puuttuuko joku. No puuttuihan sieltä! Ja kun nyt kerran hommaan rupesin, niin kyllähän tuo ja tuokin pitää kutsua... ja tuo... Äkkiä vierasmäärä kohosi lähemmäs 140 henkeä, enkä haluaisi jättää heistä ketään pois.
Nukkumaan mennessä podin suurta tunnontuskaa siitä, että joudun ehkä jättämään parit pikkuserkut kutsumatta.

Tosiasiassa hääsuunnittelu etenee kuin höyryjuna, vääjäämättä kohti valmista juhlaa. Budjettimme ei ole enää niin tiukilla, sillä molempien perheet ovat luvanneet auttaa rahallisesti. Sekä minä että A olemme olleet onnekkaita ja saamme tehdä töitä koko kesän, ehkä vielä kesän jälkeenkin. Hääkirkko on varattu, samoin juhlapaikka ja jopa paljon kehuttu pitopalvelu. Minulla on jo hääpuku, -kengät ja -tennarit. Budjettikin alkaa olla kasassa, tosin kaikkea häihin tarvittavaa rahaa meillä ei vielä ole, muttei asiasta pitäisi ihan aikuisten oikeesti olla lainkaan huolestunut. Ei ainakaan niin huolestunut kuin minä olen välillä.


Kai tämä stressi helpottaa, kunhan selvittelen to do - listan suurimmat asiat vielä kuntoon. Nehän ovat:

- Miehen puku
- Miehen bestman (!)
(- Sormukset; mies on luvannut hoitaa minulle vihkisormukset, eikä ole vielä itse päättänyt, haluaako itsekin toisen)
- Omalle kaasolle (yms. morsiusneidoille) jonkinlainen kuvaus unelmahäistä
- Pöytien koristelun suunnittelu (on jo hyvässä vauhdissa)
- Kutsukorttien (+ kiitoskorttien) vaihtoehtojen tutkiminen, tekeminen tai tilaus
- Hääkuvaus
- Oma ja miehen kampaus
- Häämeikki; itse tehty vai ammattilaisen tekemä?
- Kukat
- Alkoholi (ja muut erikoisemmat juomat)
- ...Ja sitten se kutsuvieraslista. Kenelle lähetän avec-kutsun? Kenet on pakko jättää pois, vai onko ketään?


Isoimmat hoidettu. Paljon kaikkea pientä, ja oikeastaan ihanaa, vielä hoitamatta :)

Rauhallisia yöunia muille tuleville morsiamille ja hurjasti onnea tuoreille vaimoille!

- Veera

tiistai 9. kesäkuuta 2015

Nyt Meillä on päivämäärä!



Häiden järjestäminen on kallista, joten tämän tulevan morsiamen ensimmäinen kesätyö on jo loppu ja toinen on vasta päässyt hyvään alkuun. Toisin sanoen, aikaa blogin kirjoittamiseen on nyt aikas vähäsen, mutta tästä on pakko tulla tännekin leijumaan: otin nimittäin itseäni niskasta kiinni ja

otin yhteyttä seurakuntaan.

Sieltä sanottiin että tervetuloa vaan, joten...

meillä on nyt hääpäivä! Kesällä 2016! Voin siis alkaa laskea kuukausia, viikkoja ja päiviä omiin häihini. Voi mahoton..! Olen niin innoissani että ehkä halkean kohta :D

Avioliiton siunaamiselle ei ollut aikaisempia hetkiä Perniössä, joten meidän juhlamme alkaa kello neljältä iltapäivällä. Tulee siis enemmän iltajuhla, mutta se sopii meille. Oikeastaan näin myöhäinen juhlan aloitus on helpotus - se varmistaisi ainakin minun kohdallani, että muistaisin vieraana syödä jotain ennen juhlia. Aiemmin alkavissa pirskeissä voi vieraalla tulla helposti kiljuva nälkä ennen buffetin aukeamista. 

Toinen myöhäisen alkamisen bonus on tietysti se, että aamuun jää aikaa nukkumiselle, meikille, kampaajalle, pukeutumiselle... ja apujoukoilla / pitopalvelulla on myös lisää aikaa koristella juhlapaikkaa. Näin on mahdollista esim. käydä hakemassa kaikki kukkaset vasta hääpäivän aamuna, eikä niiden säilytyksestä siis tarvitse kantaa murhetta. Jes!

Koska olin yksin kotona asian selvitessä (A on alkukesällä töissä viikot läpeensä, kotona on niin hiljaista :/ Onneksi on sentään koira), juhlin tätä merkkipaalua hääsunnittelussamme avaamalla pukupussin ja kenkälaatikon, ja kokeilemalla siis ensimmäistä kertaa, miltä hääpukuni ja kenkäni näyttävät yhdessä.


Alkoi jo häämarssit soida päässä, kun siinä kääntyilin peilin edessä ja ihastelin... on mulla vaan niin ihana puku! Ei haittaa, vaikkei malli tunnu olevan muodissa juuri nyt. Minulle hääpukuni on ikimuodikas, näytän siinä hyvältä, enkä varmasti koskaan kyllästy ihailemaan tulevia hääkuviani lipaston päällä.

(Kuvaajaa tosin ei olla vielä hankittu... Mutta bändi on, ja pitopalvelukin on suurin piirtein kilpailutettu ja varausta vaille valmis!)

Eilen koin vielä epämääräistä ahdistusta häiden menoihin liittyen, ja tein uudelleen oikein rautalankamallin hääbudjetistamme sekä niistä tuloista, joita meillä on ja tulee olemaan ennen häitä. Ahdistus helpotti kummasti, kun totesin että hyvin tästä selvitään. Tuntuu vaan hurjalta katsella menosuunnitelmaa tämän kesän tulojen pohjalta, mutta pelastuksena on se, että ehdimme molemmat vielä töihin myös ensi kesänä ennen häitä. Voidaan siis huokaista helpotuksesta ja keskittyä rauhassa kaikkeen ihanaan, pieneen väkertelyyn ja niiden tärkeiden yksityiskohtien jatkuvaan hiomiseen :)