Häästressin poikanen

Ihanaa kesää kaikille! Kaupungin kirkkojen kellot tuntuvat lyövän jatkuvasti. Näen onnellisesti hymyileviä hääpareja melkein joka päivä työmatkaa polkiessani, ja näky nostaa väkisinkin hymyn omillekin huulilleni. Enää vuosi!

Toisaalta, deadlinen lähestyminen on saanut mieleni pukkaamaan myös astetta epämiellyttävämpiä tuntemuksia. No, nyt on sekin sitten aloitettu.
Nimittäin turhanpäiväisten yksityiskohtien vatvominen keskellä yötä, niin, ettei lopulta saa unta niiden takia.
Tästä se netti yritti varmaan minua varoittaa.

Eilen yöllä pohdiskelin vieraslistaa, häiden budjettia, väriteemaa ja kaikkia tekemättömiä asioita, kunnes onnistuin vahingossa herättämään jo nukkuvan A:n. Olo keveni kun juttelimme hiukan, ja näin aamun jo valjettua täytyy sanoa, että koko tilanne oli vähän hupsu. Jotkut asiat täytyy kai vaan oppia kantapään kautta. Siispä, note to self, ÄLÄ suunnittele mitään häihin liittyvää ainakaan tuntiin ennen nukkumaanmenoa.

Kaiken pahan alku ja juuri on vieraslista. Minullahan on ollut sellainen tehtynä jo melkein puoli vuotta, mutta aloin tarkistaa, puuttuuko joku. No puuttuihan sieltä! Ja kun nyt kerran hommaan rupesin, niin kyllähän tuo ja tuokin pitää kutsua... ja tuo... Äkkiä vierasmäärä kohosi lähemmäs 140 henkeä, enkä haluaisi jättää heistä ketään pois.
Nukkumaan mennessä podin suurta tunnontuskaa siitä, että joudun ehkä jättämään parit pikkuserkut kutsumatta.

Tosiasiassa hääsuunnittelu etenee kuin höyryjuna, vääjäämättä kohti valmista juhlaa. Budjettimme ei ole enää niin tiukilla, sillä molempien perheet ovat luvanneet auttaa rahallisesti. Sekä minä että A olemme olleet onnekkaita ja saamme tehdä töitä koko kesän, ehkä vielä kesän jälkeenkin. Hääkirkko on varattu, samoin juhlapaikka ja jopa paljon kehuttu pitopalvelu. Minulla on jo hääpuku, -kengät ja -tennarit. Budjettikin alkaa olla kasassa, tosin kaikkea häihin tarvittavaa rahaa meillä ei vielä ole, muttei asiasta pitäisi ihan aikuisten oikeesti olla lainkaan huolestunut. Ei ainakaan niin huolestunut kuin minä olen välillä.


Kai tämä stressi helpottaa, kunhan selvittelen to do - listan suurimmat asiat vielä kuntoon. Nehän ovat:

- Miehen puku
- Miehen bestman (!)
(- Sormukset; mies on luvannut hoitaa minulle vihkisormukset, eikä ole vielä itse päättänyt, haluaako itsekin toisen)
- Omalle kaasolle (yms. morsiusneidoille) jonkinlainen kuvaus unelmahäistä
- Pöytien koristelun suunnittelu (on jo hyvässä vauhdissa)
- Kutsukorttien (+ kiitoskorttien) vaihtoehtojen tutkiminen, tekeminen tai tilaus
- Hääkuvaus
- Oma ja miehen kampaus
- Häämeikki; itse tehty vai ammattilaisen tekemä?
- Kukat
- Alkoholi (ja muut erikoisemmat juomat)
- ...Ja sitten se kutsuvieraslista. Kenelle lähetän avec-kutsun? Kenet on pakko jättää pois, vai onko ketään?


Isoimmat hoidettu. Paljon kaikkea pientä, ja oikeastaan ihanaa, vielä hoitamatta :)

Rauhallisia yöunia muille tuleville morsiamille ja hurjasti onnea tuoreille vaimoille!

- Veera