keskiviikko 26. elokuuta 2015

Budjetin pyöritystä

Hei  taas kaikki! Häihin on enää alle vuosi aikaa, hurjaa... Pitäisi ehkä alkaa tutustua maistraatin aikatauluihin tässä kohtapuoliin, koska kai sinnekin pitää varata aika? Enpä ole koskaan ennen ollut maistraatin kanssa tekemisissä. Kai kaikki kohta selviää!

Tänään ajattelin tehdä nopean päivityksen meidän häiden budjetista. Satuin tässä nimittäin eräänä stressinpurkukeinona laskemaan asioita tarkemmin.

Faktahan on, että meidän häiden budjetti paisui alkuperäisestä suunnitelmasta (max. 6000 e) huomattavasti, kun lisäsimme vieraiden määrää. Olimme jo valmistautuneet vetämään rajan oikein hyviin ystäviin ja oikein läheisiin sukulaisiin, joita olemme yhdessä nähneet, mutta minun mummuni oli sitä mieltä, että olishan kiva, jos hänellä ja faarillakin olisi seuraa. Toive oli helppo toteuttaa, kun isovanhemmat päättivät sponsoroida häitämme. Heidän lahjoituksillaan saadaan hankittua niin paljon tärkeitä juttuja, että kyllä meidän säästöillä sitten jo ruokitaan vähän isompikin seurue.

Ylipäätään oletin, että tottakai meidän täytyy maksaa koko häät ihan itse. Siksi tämä koko homma hiukan stressasikin; kahden opiskelijan kukkaroissa kun ei ihan hirveästi ole ylimääräistä. Kuluneen puolen vuoden aikana olen kuitenkin saanut hihkua ilosta ja kiittää käsittämättömän ihania vanhempiamme jokaista vuoron perään, kun he ovat ilmoittaneet kukin ihan itsenäisesti, että haluavat auttaa. Vaikka edelleen pyrimmekin pitämään budjetin pienenä, niin tämän morsiamen on paljon helpompi hengittää. Kiitos iskä, äiti, appi, anoppi ja isovanhemmat <3 Ootte kaikki maailman parhaita!

Tästä eteenpäin mennään siis sellaisella planilla, että isovanhemmat lahjoittavat meille puvut, kukat ja kampaajan, A:n vanhemmat ruuan ja minun vanhemmat juoman sekä valokuvauksen.

Tästä voi päätellä, että meille jää A:n kanssa aika vähän pakollisia hankintoja tehtäväksi. Silti, kyllä niihin pikkujuttuihinkin saa aikaa kulutettua. Isoin yksittäinen asia on tietysti sormukset, joista olen antanut kaiken vastuun A:lle! Saa nähdä mitä tästä tulee... No ei. Minulle on tärkeämpää, että sormus on juuri minulle valittu ja juuri A:n valitsema, kuin että se olisi juuri tietyn muotoinen tai näköinen.
Sormuksista lisää seuraavassa postauksessa, nyt tämä tyttö lähtee nimittäin shoppailemaan ratsastustarvikkeita! Vanhoista hanskoista onkin jo kaikki sormet puhki.

Bisoux! (eli pusuja!)
- Veera

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti